Anna-Maija Haapala

Mihin me kyetään, mihin pystytään? Onko automaatio vastaus parempaan vaste-aikaan?

Autoimmuunitutkimuksien laboratoriodiagnostiikassa on tapahtunut huima kehitys viimeisen 15-20 vuoden aikana esim. automaatio on lisääntynyt, laiteautomaattien kapasiteetti on kasvanut, samalla laitteella voidaan tehdä laajasti tutkimuksia, kliinistä merkitystä on opittu tuntemaan paremmin, vasta-aineita löydetään lisää. Automaatio mahdollistaa laboratorion analyyttisen vaiheen nopeutumisen, mutta tutkimuksen kokonaisläpimenoaikaan vaikuttavat vahvasti muutkin tekijät, erityisesti aika pyynnöstä näytteenottoon ja näytteenotosta saapumiseen analyysilaboratorioon, Ammattilaisasiakkaan näkökulmasta tutkimuksen kokonaisläpimenoaika on kuitenkin se, joka näkyy. Suurin osa laboratorion prosessista tapahtuu asiakkaaltamme piilossa. Autoimmunologian päivystystarpeet ovat rajalliset: moni laboratorio tarjoaa vaskuliittien diagnostiikkaan liittyviä PR3Ab, MPOAb ja GBMAb tutkimuksia tarvittaessa päivystyksenä tai kiirehdittynä. Läpimenoaikojen säännöllistä seurantaa tehdään vielä immunologiassa harvoin. Tietojärjestelmät voivat olla tähän osaksi esteenä. Luennossa esittelen joitakin esimerkkejä läpimenoaika seurannasta. Kaikilla Suomen immunologian laboratorioilla on laaja toiminta-alue, joka tarkoittaa sitä, että läpimenoaikaan vaikuttaa merkittävästi näytteiden kuljetus analyysilaboratorioon. Ohjekirjoissa siten useimmat ilmoittavat läpimenoajan näytteen saapumisesta vastaamiseen. Automaatio ei yksinään riitä läpimenoaikojen parantamiseen, oleellista on myös automaation aste (laiteliitäntä, autovalidointi jne) sekä koko muun laboratoriopalveluketjun onnistuminen. Tärkeintä on oikea-aikainen palvelu ja siinä yhteistyö tilaavien ammattilaisasiakkaiden kanssa näyttelee merkittävää roolia. Yhteistyössä palvelumme tukee potilaan sujuvaa palvelupolkua.