Millainen on näytteenottajien tulevaisuus?
Ensimmäisen kongressipäivän huippuhetki on keskipäivän paneelikeskustelu, jossa pureudutaan näytteenottajien osaamiseen tulevaisuudessa. Keskustelua johtaa bioanalytiikan tutkinto-ohjelman tutkintovastaava Riitta Lumme Metropoliasta. Mukana keskustelemassa ovat bioanalyytikkoliiton puheenjohtaja Jenni Kalliomäki, palvelupäällikkö Maija-Leena Kangas Pihlajalinnasta, ylihoitaja Sirpa Kuopus NordLabista, resurssipäällikkö Kim Engbers HUSLABista sekä työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman Tehystä. Keskustelu striimataan suorana verkossa, joten mukaan kuulemaan ajankohtaista asiaa pääsee kuka tahansa.
Kysyimme paneelikeskustelun puheenjohtaja Riitta Lumpeelta, millainen kokonaisuus on tiedossa. ”Ensinnäkin aihe on erittäin ajankohtainen ja puhuttava. Miksei bioanalyytikkoja saada terveyspalveluissa näytteenottoon,” Riitta pohtii. Hänen mukaansa on tärkeää nostaa esille sitä, miltä näytteenoton tulevaisuus näyttää nyt, kun bioanalyytikkojen puuttuessa näytteidenottajia on lähdetty korvaamaan muilla ratkaisuilla. Riitan mukaan aiheesta on keskusteltu jo 10-15 vuotta, mutta asiaan ei ole löydetty selkeitä kansallisia ratkaisuja. Laboratoriot ovat joutuneet palkkamaan näytteenottotyöhön lähi- ja sairaanhoitajia, joiden saama näytteenottokoulutus on usein hyvin vähäistä.
Riitta Lumme näkee työssään tutkintovastaavana bioanalyytikoiden roolin muutoksen hyvin konkreettisesti. Hänen mukaansa alalla vallitsee suuri huoli näytteenottotyön osaamisesta. Miten potilastyössä varmistetaan, että henkilökunta, joka näytteitä ottaa, on saanut oikeanlaisen perehdytyksen ja koulutuksen työhönsä? ”Nythän tämä on pitkälle työnantajan vastuulla,” toteaa Lumme ja heittää ilmaan ajatuksen: ”Pitäisikö tähän kuitenkin olla jonkinlainen valtakunnallinen osaamisen arvioinnin testaus tai muu vastaava, joka ohjaisi käytäntöjä yhtenäiseksi?”
Miksi tällä keskustelulla on merkitystä? Riitta Lumme korostaa, että asialla on suuri merkitys asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta. Laboratoriotutkimusprosessin kokonaisuuden ymmärtäminen on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan aina asiakkaan ja potilaan saamaan hoitoon. Hänen mukaansa on pohdittava, mikä on laboratorioiden ja bioanalyytikkojen rooli tulevaisuudessa. Myös näytteenoton työnjakoa on keskusteltava auki.
Paneelikeskustelun vetäjänä Riitta Lumme toivoo, että Labquality Daysissa näkökulmaa aihepiiriin saataisiin laajennettua, ja että yleisö lähtisi rohkeasti mukaan keskusteluun ja ottamaan kantaa asiaan. ”Keskustelu toivottavasti toimii herättelijänä pohdintoihin, miten näytteenottajan oma osaaminen voidaan tuoda osaksi työyhteisön kokonaisuutta, nyt kun roolitus ja vastuut ovat muutoksessa,” hän toteaa.
Kannattaa muistaa, että keskustelu striimataan suorana verkossa, joten mukaan kuulemaan ajankohtaista asiaa pääsee kuka tahansa.
Riitta Lumpeen tärpit Labquality Daysiin 2020
Riitta Lumme on kokenut Labquality Daysin kävijä. Hän toimii myös tapahtuman kongressityöryhmän puheenjohtaja, joten Riitalta jos keneltä kannattaa kysyä suosituksia luentotärpeistä. Ihan aluksi halusimme tietää, millaisena Riitta näkee Labquality Daysin merkityksen koulutustapahtumana. ”Itse olen pyrkinyt olemaan melkein aina mukana Dayseillä, koska Suomessa aika vähän on tällaisia laboratorioalan monipuolisia koulutustapahtumia, joissa on tarjolla monia ohjelmaosioita.” Hänelle niin näyttely, luentosisältö kuin sosiaalinen kohtaaminen alan ihmisten kanssa on tärkeää. ”Parin päivän aikana on mahdollisuus saada zoomaus mitä alalla tapahtuu ja mitä voisin saada omaan työhöni. Paljon ideoita ja uutta niin itsensä kehittämiseen kuin myös työn kehittämiseen,” Riitta sanoo.
Entä mitä Riitta itse odottaa eniten ensi vuoden tapahtumalta? ”Henkilökohtaisesti minua kiinnostaa laboratorioalan tulevaisuuden työ ja terveysteknologiassa tapahtuva kehitys. Esimerkiksi laboratoriodatan jakaminen asiakkaalle käytettävässä muodossa, jota luennossaan käsittelee Holly Witteman. Aihetta on kansainvälisesti mietitty paljon, mutta Suomessa tässä ei olla kovinkaan pitkällä tässä.” Juuri mahdollisuus päästä kuulemaan kansainvälisiä referenssejä siitä, missä meillä Suomessa mennään suhteessa muuhun maailmaan, on Riitta Lumpeen mielestä tärkeä tärppi Labquality Daysiin.
Entä olisiko kokeneella Labquality Daysin kävijällä vielä jokin vinkki antaa osallistujille? ”Toivoisin rohkeutta katsoa oman tutun työalueensa ulkopuolelle ja valita hieman uudenlaisia näkökulmia. Daysissa on mieletön mahdollisuus laajentaa omaa tietämystään ja näkökulmaa, koska on niin paljon asiaa samassa tilaisuudessa. Kannattaa olla kiinnostunut myös oman tutun ja turvallisen osaamisalueen ulkopuolella olevista asioista.”
Näiden vinkkien myötä, varaa paikkasi vuoden huipputapahtumaan. Early bird -hinta voimassa 30.11.2019 saakka.
Jaa artikkeli
