Annukka Paju

Miten analysoida D-vitamiinia?

Elimistön D-vitamiini muodostuu ihossa UV-valon vaikutuksesta 7-dehydrokolesterolista (D3-muoto) ja osa saadaan ravinnon mukana tulleesta D- vitamiinista (D3- ja D2 -muodot). Maksassa niistä muodostetaan hydroksylaation kautta 25-OH-D-vitamiinia (S -D-25, D3- ja D2-muodot), joka on verenkierrossa esiintyvä pääasiallinen D-vitamiinimetaboliitti. S -D-25 metaboloituu 1,25(OH)2-D-vitamiiniksi (S -D-1,25) pääosin munuaisissa sijaitsevan 1- hydroksylaasientsyymin vaikutuksesta. 1,25(OH)2-D-vitamiinia esiintyy verenkierrossa pieninä pitoisuuksina ja se kuvastaa biologisesti aktiivisen D-vitamiinin määrää. Suomalaisissa kliinisissä laboratorioissa on tarjolla kolme eri D-vitamiinin metaboliitteja mittaavaa tutkimusta. Nämä ovat 1) S/P -D-25-OH, joka mittaa ns. kokonais-D-vitamiinia (D3- ja D2-muodot) 2) S -D-25-32, joka mittaa D-25-OH:n D3- ja D2-muodot erikseen 3) S -D-1,25-OH, joka mittaa D-vitamiinin biologisesti aktiivisinta muotoa. Luennossa käydään läpi edellä mainittujen tutkimusten mittaamiseen käytettäviä menetelmiä, menetelmien tekniikkaa ja ominaisuuksia sekä niihin liittyviä virhelähteitä ja muita haasteita. Metaboliitteja D-25-OH ja D-1,25-OH määritetään erilaisilla automatisoiduilla immunokemiallisilla menetelmillä. Immunokemiallisten menetelmien tulostasossa on vaihtelua eri testivalmistajien välillä ja ne voivat mitata 25-OH-D2- ja 25-OH-D3-muotoja vaihtelevassa määrin, mikä aiheuttaa tuloksiin mittausvirhettä. Myös käytetty näytematriisi (seerumi/plasma) voi vaikuttaa tulostasoon. Menetelmävaihdoksissa voi siis tulla yllätyksiä. D-25-OH:n D3- ja D2-muotoja voidaan määrittää nestekromatografisilla (HPLC, UHPLC) ja nestekromatografia-tandemmassaspektrometrisilla (LC-MS/MS) menetelmillä. HPLC-menetelmissä voi esiintyä herkästi epäspesifisiä häiriöitä, kun taas LC-MS/MS-menetelmissä on omat haasteensa, kuten niiden mahdollisesti puutteellinen kyky erottaa toisistaan D-25-OH-D3 ja sen epimeeri. On tärkeää tuntea hyvin omassa laboratoriossa käytössä olevien menetelmien ominaisuudet mahdollisine puutteineen. Kansainväliset organisaatiot kuten International Federation of Clinical Chemistry and Laboratory Medicine (IFCC) ovat tehneet pitkään töitä D-vitamiinimenetelmien standardoimiseksi, ja työ on vielä kesken.