Markus Niemelä

Hematologian laboratorio päivystävän lääkärin näkökulmasta

Hematologian laboratorio päivystävän lääkärin näkökulmasta ”pvk + diffi ja diffin voi tulkita huomenna osastolla” Laboratoriotoiminta ja radiologian kehittyminen on mahdollistanut potilaiden saada diagnoosit aikaisemmissa vaiheissa sekä vähentänyt komplikaatioiden esiintymistä. Toisaalta massiivisia tutkimuspaketteja ja kuvantamistutkimuksia tulee pyydettyä liiankin herkästi kustannuksista välittämättä. Etulinjassa laboratorio on kaikkialla missä tapahtuu mukana. Se onko tutkimus mitä laboratorion erikoisalasorttia ei käy mielessä ollenkaan, pääasia että saadaan elämän rajapinnassa olevalle sisupussille verta jos tarvitaan, ja monimutkaisemmista sisätautisista ihmiskohtaloista päästään tarvittaessa jyvälle kiireellisyyksien osalta nopeasti. Välillä tuntuukin, että olisi mukava jos laboratoriotoiminta tekisi lakon ja huomaisikin konkreettisesti, kuinka paljon nykylääketieteen diagnostiikka nojaa labraan. Väittäisin että potilaiden kohtaamisaika moninkertaistuisi ilman laboratorion toimintaa. Pienemmissä yksiköissä, kun laboratoriotoimintaa ei yöaikoihin ole tai on supistettua/mennään vieritesteillä niin lääkärin taito ja näkemys korostuu. Työssä parasta on ihmiset ja mikään ei ole niin mahtavaa, kuin odottaa jotain avuntarvitsijaa, joka tulossa kopterilla tai maakyydillä henkitoreissaan ja näkee ympärillä kaikki ammattilaiset valmiina auttamaan toinen toisiaan ja potilaita. Joskus miettii, että jännittääköhän myös labrahoitajia ottaa näytteitä jos kunnon ralli päällä. Labrahoitajat on sitä varten että päivystyksen lääkäreilläkin on sankareita.